Olen aina tehnyt käsitöitä, enemmän ja vähemmän. Sukkien kutominen on kuitenkin aina ollut kaikkein rakkainta ja nyt tuo terapeuttinen puuhailu onkin nostanut taas päätään ja kesäloma on sujunut loistavasti, rentoutuen puikot viuhuten. Tästä neuloosin henkiinheräämisestä innostuneena aionkin haastaa itseni ja kutoa kaikille rakkaille ja läheisille ihmiselle jouluksi ainakin sen lasten mielestä tylsimmän: pehmeän paketin. Sukkia pitäisi siis tässä loppuvuoden aikana saada kudottua useammat kymmenet, joten syytä sitä on puikkojen heiluttaminen aloittaakin. Mutta toki sitä omiin jalkoihinkin täytyy saada jotain lämmikettä, eihän niitä missään nimessä sovi unohtaa!
<3: Rakasta sukkapäiväkirjaa jatkossa toivottavasti usein täyttävä Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti